Hyvinvointiteknologia mukana sosiaali- ja terveyspalveluissa
Satakunta DigiHealth järjesti Hyvinvointiteknologian messut 9–10.11.2021. Tilaisuus oli saanut suuren suosion, sillä meitä osallistujia oli onlineyhteyden kautta mukana yli 1000.
Suomessa on tarjolla paljon erilaisiin tarkoituksiin olevaa hyvinvointiteknologiaa, erityisesti Varsinais-Suomen alueella toimivia yrityksiä esittäytyi messuilla paljon. Lisäksi yhteistyö on alueen oppilaitosten kanssa vahvaa, esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulu oli mukana useamassa digihankkeessa.
Robotti hoitaa lääkkeet
Jotkut esillä olleista digitaalisesta palveluista ja tuotteista olivat meille jo entuudestaan tuttuja, kuten Evondos-lääkeannostelurobotti. Robotti on tarkoitettu kotihoidon asiakkaille, ja sen perusidea on, että se ohjaa asiakkaan ottamaan oikean lääkkeen oikeana annoksena ja oikeaan aikaan. Lääkeannostelurobotti luokitellaan lääkinnälliseksi laitteeksi.
Pääsin tutustumaan laitteeseen vuonna 2014, kun Joensuun kaupunki yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa valmisteli kotihoidon palveluihin liittyvää IkäOte-hankehakemusta. Hanke sai rahoituksen vuosille 2015–2017, ja siinä testattiin teknologisia ratkaisuja ikääntyvien muistisairaiden henkilöiden hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukemiseksi.
Nykyisin Evondos-lääkeannostelurobotti on esimerkiksi Kontiolahden kunnassa vakiintunut osa kotihoitoa. Kotihoidon 120 asiakkaasta 50:llä on tämä laite käytössä. Tampereella laite on ollut käytössä jo vuodesta 2015, ja se on jakanut noin 300 000 lääkeannosta.
Totuus kuitenkin on, että vain osa näistä hyvinvointimessuilla esitetyistä sovelluksista ja laitteista siirtyy organisaatioiden päivittäiseen käyttöön. Halusimme hieman etsiä tietoa, että mitkä seikat edesauttavat sitä, että uusi teknologia siirtyy hankkeen jälkeen osaksi organisaation toimintaa.
Käyttöönottoon vaikuttavat tekijät
Pikaisella etsinnällä tästä kyseisestä lääkeannostelurobotista löytyi muutama opinnäytetyö ja eri organisaatioiden tiedotteitta laitteen käytöstä. Näistä opinnäytetöistä, arvioinneista ja tiedotteista nousivat esille seuraavat käyttöönottoon myönteisesti vaikuttaneet tekijät:
- Laitteen käyttöohjeet ovat olleet selkeät, ja itse laitteen käyttö on ollut suhteellisen helppoa.
- Laitetoimittaja on ollut valmis panostamaan laitteen käytön koulutukseen, ja käyttäjille on tullut tunne, että apua on ollut helposti saatavilla.
- Hoitajat ovat kokeneet, että lääkeannostelurobotti on parantanut lääketurvallisuutta.
- Laitteen käyttö on helpottanut työpaikan aamu- ja iltaruuhkia, joka on helpottanut työn organisointia
- Organisaatioissa päätöksiä tekevät henkilöt ovat selvästi kokeneet, että lääkeannostelurobotin käytöstä on hyötyä
- Käyttöönotto on vaatinut organisaatiolta rohkeutta, mutta erityisesti myös avointa keskustelua palveluohjauksen, kotihoidon sekä asiakkaan välillä
- Asiakkaan käyttökokemus on huomioitu
- Lisäksi laitteen käyttöön liittyviä kustannuksia arvioitiin jo IkäOte-hankkeen aikana eli vuosina 2015–2017
Kun pohditaan laitteen soveltuvuutta asiakkaan käyttöön, niin oleellista on ymmärtää kyseisen asiakkaan kotihoidon käynnin sisältö. Jos perinteinen käynti sisältää vain pelkän lääkkeenannon, niin silloin laitteen käyttö voi vähentää kotihoidon käyntejä. Jos taas kyseessä olisi myös muuta hoivaa sisältävä käynti, niin silloin käynti ei korvaudu lääkeautomaatilla. Eli laite on hyvä valinta silloin, kun asiakkaalla muu hoivatarve kuin lääkkeenanto on vähäinen.
Teknologia hoidon korvaajana vai täydentäjänä?
Diakissa käynnistyi syksyllä 2021 Digi perheiden voimavarana -hanke, jossa hyödynnetään virtuaali- ja lisättyä todellisuutta (VR ja AR) lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävässä ohjaustyössä.
Nämä edellä listatut ominaisuudet käyttökelpoiselle hyvinvointiteknologialle on tärkeä huomioida myös tässä hankkeessa. Teknologia mahdollistaa uusia tapoja osallistua kuntoutukseen. Teknologia tukee paikasta ja ajankohdasta riippumatonta, entistä joustavampaa ja kasvokkain tapahtuvaa kuntoutusta.
Parhaimmillaan etäkuntoutus innostaa, kannustaa sekä auttaa siirtämään kuntoutuksen tulokset pysyvästi osaksi uudenlaista arkea. Tarpeellista lienee pohtia, millä kaikilla kuntoutuksen osa-alueilla jokin osa kuntoutuksesta voitaisiin tulevaisuudessa toteuttaa eri tavoin.
Diakin hankkeessa virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen osana esimerkiksi ADHD-piirteisten nuorten kuntoutusta tarkoittaa sitä, että vaikkapa tunne- ja vuorovaikutusharjoituksia on mahdollisuus tehdä useammin, jolloin vaikuttavuus voisi olla parempi.
Tuleeko teknologian avulla toteutettu kuntoutus tulevaisuudessa toimimaan kasvokkain tapahtuvan kuntoutuksen korvaajana eli substituuttina vai säilyykö sen rooli täydentävänä eli komplementtina jää nähtäväksi.
Tietoa kirjoittajasta:
Virpi Kuvaja-Köllner toimii hankkeen projektipäällikkönä.
Tietoa blogista:
Voimaa virtuaalisuudesta -blogisarja avaa kokemuksia digitaalisten menetelmien mahdollisuuksista sosiaali- ja terveysalalla sekä ja neurokirjon perheiden kanssa tehtävässä työssä.